Category Archives: vaatteet

Pyynikille kirmaamaan pian nyt heti

Joka helkkarin vuosi saa ostaa kaksi tärkeintä välinettä juoksuun: Kengät ja liivit.

Kenkien oston vaikeus onkin jo kaikille tiedossa. Myyjät pelottaa välillä. Mut sain ostettua uudet kengät pari viikkoa sitten:

WP_001561 WP_001563Merrelin Barefoot Run Pace Glove 2

On kivat ja mukavan tuntuiset jalassa.8) Kengän nauhat ovat pysyneet paremmin kiinni kuin edellisissä kengissä. Ja pitäisi olla kestävä vibram-pohja. Jos kestäisivät edes vähän aikaa pidempää tällä kertaa.

Sitten liiveistä. Oon jo muutaman kerran yrittänyt etsiä hyviä liivejä, mutta hyppytesteillä ei ole löytynyt tarpeeksi tukevia. Tai jos on, niin ne ovat olleet epämukavat tai yksinertaisesti liian rumat. :D Tänään löyty stadiumista vihdoin sopivat. Under armourin w protegee bra. Kuvia yllättäen en laita. Kiinnostuneet googlatkoon muiden misujen päällä mitä oon ostanu. :’D

Ja kiitos stadiumin sovituskopeille. Vaikka kuinka sujut kroppansa kanssa olisikin, ne hiton spotit on Hirveimmät silloin ku ostelee liivejä. Kauneuskirurgia vois menestykäästi mainostaa itseään niissä kopeissa. Stadiumissa siis oli hyvä valaistus. meinas iha jumittua ihailemaan itteää haha! Ehkä syy stadiumin hirviöjonoillekkiin selittyi nyt.;D

Ehkä parasta oli kans huomata että tissit ovat jälleen pienentyneet! 4 vuotta sitten tissit olivat jopa 95D ja tänään sulloin itseni 80Bhen! Jee!

Ihan kiva kokeilla tämmösiä edestä avattavia. Karvasuuski saa nopsaa mut riisuttua.:”’D

Mut pyynikin portaat kutsuu heti kun jalat ovat toipuneet tämän viikon 50 työtunnista.

EDIT: Ei nyt sentään 95DD… 8’D Voi kamala!

Puhki kulutettu

WP_000583Vuosi sitten tuskailin tätä vuoden aikaa, kun lenkkipolut kiihottavat, mutta kengistä on puutetta. Sain viime vuonna ostettua ylläolevat kengät ja ne ovat palvelleet minua nyt vuoden lenkki-, työ- ja vapaa-ajankenkinä.:D Harvassa on päivät vuodessa kun En Ole noita kenkiä jalassani pitänyt.

Kaikkien kenkieni kohtalo on aina sama. Pohja menee mäsäksi. Näistä kengistä pohja meni kirjaimellisesti puhki. Barefooteissa kun tuota pohjaa ei ole yhtään ylimääräistä. Oon jo muutaman viikon selvinnyt jotenkuten jesarin voimilla, mutta kuinka ajatus inhottaakin, pitää TAAS ostaa uudet kengät. Ei nyt tää rahan meno kelpais! :( Olis muutaki ostettavaa, mut ne lykkääntyy Taas.

Ja edelleen vihaan myyjiä.:D Tai siis pelkään. Oon jo käynyt vähän tiirailemassa kenkiä, mutta olen juossut nopeasti karkuun kun myyjä on lähestynyt. Argh. Noh, eiköhän nopsaan mene hermo sateella vuotaviin kenkiin ja mulla on yksi meininkikin joka vaatisi kunnon kenkiä.

Taas ongelmana: Mitkähä kengät sitä hommais? :D En ole 100% tyytyväinen vivobarefootin kenkiin, koska nykysistä rupes jo muutamassa kuukaudessa saumat pettää. Nyt ne on kunnolla reikäset.:P Merreleitä oon aatellu… Pitäs vaa uskaltaa mennä shoppailemaan. Tällä kertaa teen sen, että sovitan liikkeessä, mutta yritän saada netistä edullisemmin. tai edes nautin, että saan valita kaikista värivaihtoehdoista.:P Nuo nykyset ei ihan olleet sitä väriä mitä kaavailin.:D

Ja miksi helkkarissa haluan mustapinkit kengät?

Jotta en kuluttaisi seuraaviakin kenkiä puhki noin nopeasti, nuo risat saa jatkaa työkenkinä vähintään.

Pakko kyl näin loppuun vielä hehkuttaa barefoot kenkiä. Työkenkinä useimmiten käytetään tuettujapehmustettujailmatyyny möhkäleitä, mutta itse koen jaksavani huomattavasti paremmin näillä olemattomasti tuetuilla kengillä. Ja voi käyttää muuallaki ku töissä.:D

Farkkuja mä metsästän

En ole Koskaan ollut hyvä ostamaan farkkuja. Muistan, että amis aikoina kiersin äidin kanssa kaikki ideaprkin kaupat, enkä löytänyt yhtäkään miellyttävää naisten farkkua. Äidin valvovan silmät alla ja lompakolla ei miesten housuja osteltu, kuten tuollon oli JO tapana.

Miesten housujen osto oli paljon helpompaa. Ainakin ennen. Sai roikkua, sai olla isot housut. Tykkäsin muutenkin ennen isoista vaatteista. Voi johtua kymmenen kilon liika painosta tai ihan vaa äijjä-minästä. Veikkaisin, että molemmista.

Jessekin tuumi, että naisille on kyllä tehty farkku ostokset vaikeaksi.

Olen nyt ruvennut viihtymään pienemmissä vaatteissa. No siis totta kai kun laihtuu 10 kiloa, sitä roikkuu ihan kaikki vaatteet päällä. Ja vaikka minua ei liikakilot haitanneetkaan, niin kyl itsevarmuus omasta kropasta kasvoi kun hoikistui (tiettyyn pisteeseen asti, on tässä jo koettu oon-liian-laiha fiiliksetkin)

Olen vannonut vuosia miesten housujen nimeen, mutta olen nyt lähiaikoina yrittänyt löytää itselleni naisten farkut. En edes tiedä miksi. Ehkä olen halunnut aina, mutta en koskaan näyttänyt ihon myötäisissä vaatteissa hyvältä mielestäni tähän mennessä. Oon saanut jalkoihini salilla vähän muotoa ohimennen. :’D En kylläkään tarpeeksi, että koivet mulle mikään ylpeyden aihe olisi.

Noh, minä kiertelin tänää kaupoilla tarkoituksena etsiä Pääasiassa naisten farkut itselleni. Kuten arvasin, yhtä vitun tuskaannuttavaa se oli kuin ennenkin. Olkoon muotoa jaloissa enemmän, ne näyttävät Ihan Kamalilta sovituskoppien valossa. Vaikka olisin kuinka sujut kroppani kanssa, en silti tykkää kuinka säärien verisuonet törröttää ja reisien ”sellut” korostuu. Asiaa ei auttanut etten ole käynyt salilla viikkoon, tyhjät lihakset meinaa löysää persettä. Mitkää farkut eivät istuneet ja ärsytti, ärsytti ja ärsytti. Mikä perkele siinä on ku ei naisten housut vaa istu. Ei mulla nyt niin erillainen ruumiinrakenne voi olla kuin keskiverto naisella!?

Ehdin kiertää kaikki mahdolliset koskarin liikkeet, ennen kun uskalsin mennä liikkeisiin jotka olivat erikoituneet farkkuihin eli asiointi ilman niskaan huohottavaa myyjää olisi melkein mahdotonta.

Minähän en tykkää että myyjä tulee kysymään tarviinko apua. En tiedä miksi, ahdistun siittä vaan aivan helvetisti, vaikka tiedän sen ennalta. Kehtaako sitä traumatisoitua töykeästä terveysaseman ajanvaraajasta? :D Ilmesesti. Mikäpä heitä pakottaa olemaan mukavia, ihmisten on pakko asioida kyrpänaamojenkin kanssa, vaikka saisivat kuinka huonoa palvelua.

Kävin JC:ssä kääntymässä, mutta ahdistuin liikaa asiakaspalvelusta, vaikka sitä juuri sieltä hain. Farkkujen tehtaanmyymässä uskalsin antautua myyjälle, mutta se ei auttanut yhtään. Vikana menin studio25:seen, ahdistuin alkuun taas asiakaspalvelusta, mutta lopulta sain itseni antautumaan myyjälle.

No se olikin hyvin miellyttävää. Myyjä katsoi kokoni silmä määräsesti (joka olikin VIISI koko vähemmän mitä luulin…) ja toiveeni kuunneltuaan lappasi sylini täyteen farkkuja, tarkasti vielä koon kun olin sullonut itseni yksiin. Sitten vaan sovitin, sovitin ja sovitin. Lopulta löysin itselleni farkut.:)

Paskoja ovat kuvat.:’D

Tein niin perusvirheen farkkujen kanssa ennen studio25:sta. Sovitin liian isoja farkkuja. Kyl mä oon kuullu, et ihmiset ostaa/sovittaa liian isoja farkkuja, mutta että VIISI KOKOA meni itsellä vikaan.:D Mietin niitä kaikkia kivan näköisiä farkkuja mitä sovitin, mutta ”olivat väärän mallisia”. Liian isoja ne oli hemmetti!

No perse näyttää ainakin hyvältä, sitähän hain? X’D Saas nähä revinkö pääni irti noiden farkkujen kanssa, koska en todellakaan ole tottunut ns. tyköistuviin vaatteisiin. Toivon noiden ajan kanssa menettävän vähän jäykkyyttään, ainakin muut farkkuni ovat tehneet niin.:D Myös matalavyötäröisyys aiheuttaa takuulla vaistomaista ylös riehtomista, kunnes totun.

Studio25:ssa lyhennettiin lahkeet kaupanpäälle ja sain ohjeistusta pesuun. Kalliit oli farkut, mutta sanoisin ettei pahemman hintaset, koska sain roimasti hyvää palvelua. Palvelua johon mulla on pieni kammo, mutta ehkä se helpotti taas 000,01 %.:’D Nyt musta tuntuu etten osta enää koskaan farkkuja ilman myyjän apua. Sen verran oli mukavaa, että joku sullo niitä farkkuja kokeiltavaksi, tiesi mitä kokoa kokeilla ja sanoi vielä mitkä näyttää hyvältä.

Mutta joo. Omistan nyt hyvän näköiset naisten farkut. Tuntuu suurelta saavutukselta.:’D

1 2 3 4 5 6