Aihearkisto: työ

Vapaat hajotus illat

Väsyneenä, jumisena ja hajottavana on mainiota päivittää blogia. Kännykkäkuva saldoa jälleen kerran ja satunnaista höpinää päälle. Näillä on menty turhan kauan, millon sarjisblogi merkintä? <__<’

Aloitetaan ruualla.:)

Tai vaahtokarkeilla ja vaahtokarkin näkösillä meikkisienillä. Pikkasenko joskus huijjaan jota kuta ja laitan noita sekasin.

Tehtiin karvakaverin kanssa kasvisosekeittoa ekaa kertaa. Pitäs harrastaa kyl enempi sosekeittoilua.:D

Fetalihapullia ja tuorepastaa. Kyllä, tuorepastaa. En ole ainakaan kolmeen vuoteen ostanut itselleni tuorepastaa/pastaa ylipäätään kotiin, mut mul on ollut mystinen tuorepasta himo, joten sit syödää tuorepastaa.:’D Ei kerta tapa. Ja tuli taas todettua ettei se niin kummallista ollut. Ei tuu tavaksi.

Meil oli viime sunnuntaina vuos päivä karvakaverin kanssa. <3 Siis seurustelun vuospäivä. Mentiin haraldiin sikaileen kolmen lajin ateria. Kuvassa Jessen alkupala, joka näyttää kyl pikemmin jo pääruaalta mulle.:D

Mul oli sienikeittoa ja se oli pettymys. Tottunut äidin sienikeittoihin.:”DD Ne on parempia! >83

Meikällä 220 g JALOSUKUSTA härkää meediumina. NAM. Mut silti petyin. :DD Salaatti oli niin kastikkeista etten siittä pitänyt. Tykkään, et salaatissa on korkeintaan oliiviöljyä ja yrttimausteita.

Aterian loppupuolella olimme jo kuoleman kielissä. Pidimme luovan tauon. Ja ai niin, joimme voimaolutta ja punaviiniä ruuan kanssa.

Tuollaane sit syötii yhdessä. NAM. Mut ois voinu jättää väliin. Se oli jo niin väkisin ruuan sisään ahtaamista, että ei mitää järkeä.

Että semmone.:D Opittiinpa ettei kolmen lajin ateriat oo meitä varten. Kotona toki niitä syön, mut kotona ny istuu ruokapöydässä kevyesti neljäkin tuntia, kahden ja puolen sijaan.

Aiheeseen nyt vielä liittyen: Ostin karvakaverille lahjaksi ukulelen.:D Kuinka iloseksi mies voi tulla ukulelestä? Todella. Onnellinen leveä hymy naamallaan se ny sitä varmaa paraikaakin rämpyttää. Hyvä että on kehittävää tekemistä hällä vihdoin.:’DDD

Hyvin hämmentävää miten voi olla tuollainen ihminen maailmassa jonka kanssa vaan synkkaa niin hyvin.:D

*tähän joku överi julkinen rakkauden osoitus*

Huoh. <3

Oon polttanu selkäni jo tänä kesänä neljästi… : D Kivat rusketusrajat silti tullu jo.

Joskus vielä kattoon asti? -___-’

Huurteinen tuoppi. <33

NAM.

Mitäs muuta?

Öm. Mul on personal trainer.:D Kuntosaleilu ei siis ole vielä kuollut, vaikka hitaahkosti on lähtenyt käyntiin, kiitos jumien ja töiden.

Iltatyöt loppu perjantaina. Eilis ilta tuntu oudolta, vähän viikonlopulta. :D Tänää mua onki sit kunnolla hajottanu. Jotenkin sitä vaa pysyy virkeenä ku tekee töitä iltaa asti, mut perhana jos on vapaa ilta!!1 Piti PiMua piirtää mut en ees yritä ku väsyttää ja hajottaa. Vois tapittaa loppu illan vaan jotain sarjaa aivottomana.

Pukuja, nahkahousuja ja kiiltonahkakenkiä

Ei sais antaa näiden kasaantua näin! D8

Jessen kaverin valmistujaiset. Puku on seksikkäin asu miehellä.<3

Cafe europa! <3 Katri otti kuvan, juuri tulin kampaajalta mut ei tukka kyl tuos kuvas hyvi näy.:D

Tässä kunnon kuva tukasta.8D Miten nii työpaikan vessassa otettu?

Moi Jesse on töissä ja mä Jessen keittiössä ottamassa itsestäni kuvaa.

Kevyt satsi kaalipataa yks päivä. Piti saada tuhottua hirvijauheliha pakkasesta, sekä vähä pihistellä ruokalaskussa joten kaalta. Nam. 8)

En tajunnut ottaa kuin jälkkäristä kuvan, mutta voin suositella tosissani pikku panda-ravintolaa ja etenkin sitä puffettia tampereella! Sushia!

Vähän sekosin kun se muistikku meni rikki. Hepuli ja sekoilua.:D Pistän myöhemmin videon ehkä.

Ideaprkis

No sinne päi niinhä? Niin Kamalan Vaikeaa Mytätä Se Paperi… :’)

MERKKI!

;___; <3

Tarvis isomma sängy?

Sarjassamme melkein-jaksoin-pukeutua juhannuksena. Laitoin bdu housut, topin ja Jessen paidan loppujen lopuksi. Olin aika epätyylikäs.:’)

Bongaa kuvasta kokko.

Ei kai täs tän enempiä? Oon alkanu treenaa kuntosalilla ja meikää vaivaa taas hämmentävän levoton pää. Sen takia mä tähä aikaa istun koneella päivittämässä blogia. Ahistuksissani käperryin päikkäreille, nukuin liikaa ja oon ny yksin jankas nii… :| Ootan et alkas väsyttää se verra et uskallan mennä sänkyyn, enkä jäis kauaksi aikaa pyöriin tän pääni kanssa.<__<’

Perunaa kosteaan multakuoppaan

Otsikko on Jessen keksimä. :<

Värikkäitä ja aurinkoisia kuvia aurinkoisesta Reimarista.:3 Näkee tukanki kunnolla. Sekalaisen kuulumis höpinän ohella.

Viime kuulumisen kertomisista on jo pari viikkoa. Tuntuu ettei ole tapahtunut juuri mitään. Oon koodaillu, tavannut peräti kaksi kertaa kaverini joka ei tule luokseni Jankaan kute kaikki muut (sosiaallisesti niiiiin laiska Reimari) , käynyt kampaajalla, ollut karvakaverin kanssa paljon Jankassa (koska tääl on viileempää), ottanut aurinkoa (palanut), käynyt niitä perunoita istuttamassa ja saunomassa Valkeakoskella, pohtinut syntyjä syviä, ollut treenamatta jne jne…

Treenammattomuus on kamalaa.

Ensin oli selkä jumissa, sit työviikko, sit flunssa ja sit pitkittynyt nuha. Nyt kun vihdoin uskaltaisin alkaa riehuun, en saa aikaseksi. Ihan kuin olis kauhee kiire muka, mut en sit kuiteskaa ees koodaa vaa nukun ja möllään. Sen lisäksi mä en tykkää kuunnella musiikkia kajareilla huoneessani (peittämään ähinän ja puhinan ;)) kun kämppisten unirytmi on vähän mitä on.:( Ja koko ajan tuntuu ettei olis puhtia, mutta tiedän et se just johtuu siittä etten treenaa. >:(

Ja syy miksi Tammikuussa aloin jumppaileen kotona oli pääni, joka kyl keksii kaikkea temppua heti kun on tylsää ja oon passiivinen. Tällä erää huonosti nukutut yöt, menkat, työviikosta johtunut uupumus(?), flunssa ja sopivasti typerä spekulointi netissä sai mun ajatukset taas karkaan niin ikäviin asioihin et itketti, raivostutti ja masensi vuoron perään. Raivostutti kyl kaikista eniten. Vihastuin vanhaan sinisilmäsyyteeni ja epäitsekkyyteeni. Halusin niin palavasti juokseen häränraivolenkkiä tai repiin rautaa mutku flunssa. Sitä pään kanssa tappelua kesti kolme päivää kunnes se helpotti. Jos vaan olisin päässy sinne lenkille edes olisin ollut paljon rauhallisempi, eikä olisi tarvinnut hillitä raivokohtausta.

Krääh. Mä niin ehdin unelmoimaan et tänään, PiMun neljävuotis synttäreillä olis jo PiMu jatkunut uudella lukusivulla mut PLÄÄH. Ei sitte. On täs viel pari viikkoa aikaa. Vois keksiä jotain muuta PiMuisaa. Tuntuu kyl koko ajan siltä etten saa mitään aikaseksi. En jaksa ees tiskata heti syömisen jälkeen. Oon vaan jotenkin kamalan passiivinen.

Vihaan passiivisuutta.

Juuri kun tuntu et sain arjesta kiinni se on tuntunut taas menevän sekasin. Haluan hitto rutiineja.:( Haluan vaan soljua kevyesti päivästä toiseen ja olla aikaansaava.

MUTTA. Syyskuussa tämä todennäköisesti viimeistään tapahtuu, koska…

TYNTYTYTYTYDYYYYYY….

Mulla alkaa kokopäivätyö!

Siis yllättävän paljon tykkään tästä kolmelle eri tahollekkin työskentelystä, mut kyl mä kaipaan rutiinia, säännöllisyyttä, vakituisuutta ja tasaista toimeentuloa. Vaikka se olisi vähän tylsempää mennä joka arkipäivä samaan paikkaan ja olla saman ajan töissä. Mut kivaa et on ihmiste aikaa töissäki, niin aikaa sosialisointiin on enemmän.8)

Oon harkinnu jos tuollo, ehkä jo aijjemmin, palkkais personal trainerin opastaan kehittävään, mutta työn tekoa tukevaan lihaskuntoharjoitteluun jota harrastaisin tod.näk. aamusin. En ensinnäkään tykkää ruuhkabusseista, joten salille meno olis hyvä syy tulla aijjemmin keskustaan sekä en mä työpäivä jälkee enää viitti ku salilla on ruuhkaa. Koska haluan mahdollisimman vähän säheltämistä, siksi personal trainer.:’D Ja koska oon rahapäällikkö. Kuukaustulos nousee näet meikällä huimasti ku pääsen kokopäiväsesti hommiin.

En muute päässy iltakouluun.

Olin aika epävarma siittä muutenki. Kokopäivätyö ja iltaopiskelu tuntu vaan liian… Elämää rajoittavalta. Sarjista ei olis ehtiny piirtää.8( Hoin päässäni ”äläpääseäläpääse” kun avasin kuorta ja niin en sit päässykkää.:| Niinhä se on et sitä mitä ei tarpeeksi halua ei saa. Mä en ilmesesti halunnu. Nyt on huojentunut olo. Niin taas, jälleen kerran, elämä järjestää asiat puolestani.

On silti mahdollista suorittaa tutkinto täs kahes vuodes, pomo näet ehdotti et jos tehtäs oppisopimus. :O

!!!

Siis aivan mahtava idea. Mut mä en uskalla olla vielä liian innoissani ennen kun asia varmistuu.:| Mut oppisopimus lisäisi kummasti työmotivaatiota kieltämättä.:D Siis ihan kuin se ei olis korkeella ihan muutenki.

Vihdoin 100% työtä joka on motivoivaa, ihanassa kohteessa, suht hyvä palkkasta, joustavaa ja josta jäis rahaa vähä säästöönki. Yritän pitää elämäni yhtä askeettisena kuin tähänki mennessä et sitä rahaa oikeasti menis säästöön.:’)

Ettäsemmosta. Tällä hetkellä syksy näyttää hyvin mukavalta.8) Viikko sitten olin ihan pihalla mitä syksyllä tapahtuu. Nyt näyttää siltä et saan niin täyspainoisen elämän kuin haluaisinkin. Treeniä, työtä, opiskelua, sarjakuvaa.

Että durr vaan teillekki! <3