Category Archives: henkinen kasvu

Tämä ei ole kuukausiraportti

loka

loka_0001

loka_0002

loka_0003

loka_0004

 

Ei tapahtunut kivutta tämä A4 koosta siirtyminen A5 kokoon… :| Pakko hankkia kuukausirapsoille oma A4 lehdykkänsä, koska mä en näin pitkiä juttuja (näköjään) jaksa muokata tarpeeksi hyvin ja A4 on huomattavasti nopeampi muokata. Mut taas A5 kokoon on helpompi piirtää sponttaanisti, koska se ei vaadi niin paljoa puhdasta pöytätilaa. ;)

En oo ihan varma siittä syyskuun rapsasta. Se olisi lähinnä höpöttelyä tutkintosuorituksista ja itkemistä, mutta toisaalta se olis (huono) muisto siittä, et en ole hääppöinen opiskelija. No, saas nähä. Ehkä teen sen sitten kun tiedän valmistunko. Kyllä, en ees tiedä vielä valmistunko, koska tein hommat niin viime tipassa. :D

Muistin just miksi multa ei näe usein pohtivia blogi postauksia. En meinannu tätäkään julkaista, koska ajatus on kehittynyt seuraavaan vaiheeseen (ja mitä, piirsin tuon pari tuntia sitten…), mut kaipa näistä välivaihe ajatuksistakin olis hyvä saada jotain muistijälkiä heh.

En saa kyl tekstipohdintojakaan julkaistua, koska kirjoitan ne uudestaan 50 kertaa kun ajatus kehittyy koko ajan ja lopulta en jaksa tiivistää tekstiä…

Yniyninästä pumppijumpiksi

Merkintä piirretty 3.9.2017heinäelo1

 

heinäelo2

heinäelo3

heinäelo4

heinäelo6

heinäelo4

heinäelo5

heinäelo7

En ehkä pidä teitä jännityksessä seuraavaan rapsaan asti, vaan kerron miten homma on lähtenyt kulkemaan tämän hermoromahduksen partaalla piirretyn merkinnän jälkeen.

Kuten aijjoin, olen antanut arkeeni tulla muutakin elämää kuin työ ja opiskelu. Mm. menin salille. Se taisi olla ehkä tässä vaiheessa vahingossa paras päätös ikinä, koska aivoni, jotka ovat tuntuneet normaaliakin puuroisemmilta, tuntuivat skarppaantuvan Huomattavasti. Vai miltä kuulostaa se, että tein kahden päivän aikana enemmän koulutehtäviä eteenpäin kuin viimeisen kahden kuukauden aikana? Kyllähä se on tutkittu, että liikunta on parasta aivojumppaa. Kumpa vaan olisin mennyt sinne salille vähän aijjemmin. Tämä ahkeruus rypistys vaan lisää ketutusta tuosta sohvalla vietetystä lomasta…

Tällä hetkellä enään jäljellä muutaman koulutyön viimeistely (tajusin vasta eilen et ne pitäisi palauttaa raportti muodossa hups. Kumma kun en ole saanut mitään palautetta aijjemmin palauttamistani tehtävistä mur…), kehittämistehtävän teko ja sen esittely, sekä kaksi tutkintosuoritusta. Alkaa tuntua sen verra kohtuulliselta määrältä hommia, ettei tässä pitäisi enään ”En saa kuitenkaa tehtyä kaikkea nii mitä väliä tehä mitään…”- angsteja. Paitsi tietty tässä on aivan varmasti luvassa vielä tuhat ja yksi vastoinkäymistä, mutta olen henkisesti varautunut niihin.

Tää homma näyttäisi menevänkin toivommallani tavalla eli reputan KOSKA minulla ei ole valmiuksia siivoustyönohjaajaksi. En siksi, että olisin ”laiska”. :D En helkkari olisi kestänyt sitä ”Kyl sä olisit valmistunut jos…”sittelua… Eipähä jää mitää mutistavaa kun saan hylätyn pöytäkirjoihin.

Kolme viikkoa enää! Hyvässä ja pahassa… Seuraavassa rapsassa selvinnee miten mun kävi. ;3

1 2 3 5