Kännykän ulostetta

Meikäl oli flunssa tuossa viime viikolla. Tiedä miksi. Olin juuri ostanut uudet käsipainot ja heti paukatan sairaaksi, etten edes ehdi hipaista kunnolla niitä. Tiistaina menin silti reippaana töihin. Reippauteni karisi heti herättyäni kun tajusin olevan ihan puolikuntoinen. Nooh, aamukahvin kautta töihin. No oliko Kumpikaan matkanvarrel olevista vakiokahviloistani auki? EI.

Töihin siis saavuin flunssasena ja kahvittomana. Paskin fiilis ikinä.

Ja sit selvisikin ettei mul ees ollu työvuoroa. Normaalisti varmaan olisi vituttanut ankarasti, mutta tässä tapauksessa karkasin onnellisena juomaan kahvia aschaniin.

Pitkästä aikaa muotilehtiä kera kahvin. Kahvi kera muotilehtien.

Kävimme torstaina vapriikissa tsekkaan muumio näyttelyn (viel esillä kuun loppuun). Mä pelkäsin muumiota, olin pakahtua lelumuseossa heman leluista ja löyty museokaupasta tyttöystävänkorvikekkin Jesselle.:3

Sillä on naru pepussa, jota vetämällä se alkaa vibraamaan eiku värisemään.

Torstaina kans flunssa oli helpottanut kovin. Perjantaina taas… Noh, meikälle iski joku heikotuskaamotus.:D Askol olin silti, mut en todellakaan tehokkaimillani. Meinasin hermostua kun töiden jälkeen tuli vähän kiire, eikä aivot toiminu, ku olis pitäny pakata Lahtea varten. Käväsin kirjoittaa työsopparin huuhtikuussa alkavaan työhön ja sit sain raahattua itteni hädintuskin äidin kämpälle. Ja sieltä myöhemmin karvamiehelle. Kamala heikotus. Onneksi se siittä sit helpotti.:|

Lauantai aamuna jälleen töihin teatterille.

Kuten kuvista huomaa, oli nättiä. Kanavassa oli pilvi.^__^

Työpäivä oli muuten helevetin kiireinen. Taisin juosta lähinnä. Olisi kannattanu vaa mennä ajois töihi.

Melkee suoraa töistä sit lähettii karvamiehen kans ajaan Lahteen karvamiehen kavereiden luo. Ruokaa, olutta, pelejä, punnerruskisa, bubissakin tuli kävästyä…

Hip hei, en muista millon viimeksi oli niin humalassa ollut. Tullu harrastettua näitä kymmeneltä illalla nukkumaan-aamulla ajoissa ylös viikonloppuja jo muutama.

Sunnuntaina käytii kirppiksellä ja pyörimäs muutenkin Lahden ankeudessa. Porukoiden kautta kotiin. Vlkolla toki kisuja.

Tänään oon syönyt mozzarela salaattia (huono valinta juustohimoon, liian mautonta) , treenannut, pyykännyt ja kuunnellut mahtavaa musiikkia. Yht’äkkiä kamalasti uusia tuttavuuksia:

Die antwoord- Baby’s on fire 

Antti Tuisku- Rakkaus on. Jää sit pahasti soimaa päähä.

Lauri- She’s a bomb  Repäsyt on parasta.

ÄLÄ SUUTUTA PULLASORSAA. Nih.

Argh, pitäskö tässä muka saada aikseksi välillä tehä joku sarjisblogi merkintäkin? Voisin Luvata et tampere kupliista väännän jotain teemaan sopivaa. Jos oikein keskityn, ehkä onnistun. Ärsyttää katsella vanhoja piirroksia ja sarjisblogi merkintöjä ku en tunnista niitä itseni tekemäksi, koska en vaan näe olevani enään niin … Hyvä ja hauska.<__<’

Harkinnut kans jos jaksas piirtää jostain päivästä hourly comicsin. Sanon vaa, en saa kuiteskaa aikaseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *