Huuhtikuu – Paremmin menee!

Tällä kertaa kuukausirapsa teksti muodossa, koska piirsin tän rapsan jo kertaalleen sarjikseksi, mutta se ei toiminut yhtään. :D Aina vaan ei toimi, mennään nyt tekstillä!

Huh huuhtikuu kohteli mua raukkaa paljon paremmin kuin kirottu maaliskuu! Mikä sitä kuukautta oikein vaivas, ihan oikeasti!?

Lupailin ilmeisesti jotain extra sarjiksia viimeksi, mut ne köh… Vähän jäivät, koska ajatukset ovat olleet jossain muualla. Päähäni ei kauhean paljon kerralla mahdu asioita. Mut joo. Jutut yleensä eivät ole kamalan laadukkaita jos en hingu julkaisemaan niitä. Valitettavasti tämä rapsakin on sellainen postaus, mut onneksi näitä rapsoja tekee lähinnä itselleen ja samalla blogin täytteeksi.

Tsempit työlistaan

Tsempit työlistaan

Hammaslääkäri seikkailuni olivat jo loppumetreillä, enkä osannut yhtään ajatella että käynti suunhygienistillä olisi se hirvein kokemus tässä hammasoperaatiossa. Mut niin siinä kävi, että kun hygienisti oli saanut ylärivin rapsuteltua, niin mähän en enää suutani aukassu ja itkua meinasin ruveta vääntämään.( Ja myöhemmin käytävällä sitten itkinki oikein kunnolla. :’D) No sain uuden ajan hygienistille, joka pystyy puuduttaan. Älkäähä te keräilkö sitä hammaskiveä ikenienne alle vuosia, voin sanoa et ilman puudutusta sitä ei sieltä enää kaiveta. Ellei ole pirunmoine sissi, mut mä en nyt ollu.

Mut joo uudet purentakiskotkin sain ja enää yks kontorollikäynti niin tää rahan meno toivottavasti loppuu vähäksi aikaa. Laskin just et puolen vuoden aikana on menny viitisesataa euroa hammashuoltoon ja olisin kyl sille rahalle parempaakin käyttöä löytänyt, mut toisaalta en ole laittanut rahaa hammashuoltoon viiteen vuoteen joten… Ehkä ihan kohtuullista. :D Se on karu fakta ööö juttu et sen minkä terveydestä säästää, maksaa ennemmin tai myöhemmin korkojen kanssa takaisin.

DSC_0637

Oon ollu vähän hukassa elämäni kanssa jonkin aikaa. Tuntuu et elämäni täyttyy kaikesta ristiriidasta ja turhasta vaivannäöstä. Keskitän energiani selvästi vääriin asioihin!

Intoa puhkuen ilmoittauduin pienryhmävalmennukseen pohtimaan mikä minun elämäni suunta olisi, mut harmikseni valmennus peruttiin. :C Noh, onneksi asiat alkoivat loksahtelemaan itsekseen paikalleen, kuten ne pukkaavat tehdä, kun antaa vain mahdollisuuden! Ja haloo, Minä jossain ryhmässä?? Kaikki ryhmässä tapahtuva toiminta on mulle niin nou nou.

Mut sitten olin koulussa taas ja puheeksi tuli puhdistusalan (ja muutaman muunkin alan) työvoimapula, ammattiylpeyden puute jne. Siinä esimiesten puheita kuunnellessa pieni lamppu syttyi päässäni. Työn teostaha mä hitto soikoon nautin ja saan kaikista suurimman tyydytyksen. En edes tiedä miksi minulla on ollut jonkin aikaa yritys olla uppoutumatta niin pahasti työn imuun… Todennäköisesti ylityötuntien pois vapaana pitäminen nakersi motivaatiota loppuvuodesta tosi pahasti. Jep, ei edes ne ylityöt vaan se kun piti olla vähemmän töissä. :’D

DSC_0557

Työ motivoi mua pitämään itsestäni kokonaisvaltaisesti huolta, koska haluan tehdä töitä niin pitkään ku henki pihisee. Kappas treenimotivaatiokin räjähti katosta läpi. :)

Treenattu tässä kuussa kuusi kertaa, se hitto on jo kaksi kertaa enemmän kuin maaliskuussa. HYVÄ MINÄ! <3

Salilla missä oon käynyt pääsee jumppien takia käymään vain joinakin arki aamuina, joinakin arki iltoina ja viikonloppuisin, joten hankin työpaikan lähellä olevalle salille 10-kerran päiväkortin. Lounasjumppaa joskus?

DSC_0662

Kuinka kusessa olen- tilanne ”kaavio”

Kouluttaja oli varoittanut et tutkintosuunitelma ei mee helposti ekalla tarkastuksella läpi. Positiivinen yllätys leuka lattialla tyyliin kun eka suunnitelma menikin kerrasta läpi. Mut tietty mulla puskee samaan aikaan kaikkea muuta, kun pitäisi pystyä tsemppaa itseään. Koulupäivät yleensä inspiroi mua, mut niistäkin on SOPIVASTI kuukauden tauko. :”D Taitaa mennä nyt puihin toi suunnitelma… Motivaatiokin on ollut taas kateissa ja pahasti. Parhaite sen huomaa siittä, et kaikenmaailman verkkokurssit menee tutkinnon edelle heh. :’D

Olen taas aloittanut jälleen kerran uuden verkkokurssin ja vaikutta kyl pirun lupaavalta. Jo edellinen kurssi minkä kävin oli kultaa. Alkaa vihdoin tuntua et saisin tehtyä huonolle ruokahalulleni jotain ja olisin joskus suorituskyvyltäni paremmassa kunnossa. Tää vähällä bensalla puuskuttaminen on mun elämänlaatua eniten nakertava tekijä. Mut aikuisten oikeasti olen luvannut itselleni et tän kurssin jälkeen meen henkilökohtaiseen valmennukseen. Vaikka homma alkaisikin toimiin, meen silti. Saisi rakennettua vahvaa pohjaa minkä päälle sit rakentaa oman näköistä elämää. En halua et mikään jää kiinni suorituskyvystä niin kauan kun voin asialle tehdä jotain!

Voikun mukavaa oli kirjoittaa kunnolla pitkästä aikaa! 8) Tää voisi jäädä tavaksi. ;D Kuvituksessa ehkä vähän parantamisen varaa? XD

Tässä webinaari verkkokurssista josta minulle oli todella paljon jeesiä, kantsii kuunnella vaikkei verkkokurssit kiinnostaisikaan, hyviä vinkkejä:

 

Mikä meni pieleen maaliskuussa- ”kuukausirapsa”

maaliskuu17

maaliskuu17_0001

maaliskuu17_0002

maaliskuu17_0004maaliskuu17_0005

 

Ton oppisopimus kitinän olis voinut jättää tästä ”rapsasta” pois, mutta se ei toiminut omana juttunaan ja halusin päästä itkemään asiasta. :”DD

Ei hitto eihän tää oo ees mikään kuukausirapsa, vaan ”Mikä meni maaliskuussa pieleen” rapsa. Mutku meni pieleen! :”DD

Mun piti päivittää tää lauantaina, mut sössin aikamuotojen kans niin vissii sit päivitän pe…

 

”Nuk­kuessa ai­vojen lä­pi vir­taa enemmän nes­tettä kuin mu­nuaisten”, to­tesi pro­fes­sori Mai­ken Ne­dergaard luen­nollaan.

1 2 3 4 5 117